Kansainväliset yritykset eivät luota konsultteihin

Toteutimme kesällä 2015 kyselytutkimuksen selvittääksemme toimitusjohtajan valmiuksia kansainvälistää liiketoimintaa pk-yrityksissä. Tutkimuskysymykset olivat:

  1. Mitä kansainvälistyminen vaatii toimitusjohtajan näkökulmasta
  2. Miten kansainvälistyminen koetaan suomalaisten pk-yritysten kohderyhmässä

Julkaisemme tässä kyselyn tuottamat vastaukset. Tilastollisesta analyysistä kiinnostuneet saavat sen ottamalla meihin yhteyttä.

Tiivistelmä mielenkiintoisimmista löydöksistä on kuvattu alle.
kuva1
Kuva 1. Tuloksien yhteenveto

Tilastollisen analyysin kautta havaitsimme, että yritykset, joilla on vähemmän kontakteja ulkomailla, luottavat konsultteihin paremmin. Mikäli et ole vielä pohjoismaiden markkinoilla, tarjoamme mielellämme viennin käynnistämispalveluja. Näissä palveluissa ei tehdä selvityksiä, vaan menemme suoraan asiakkaalle myymään suomalaista tuotetta tai palvelua. Kysy rohkeasti lisää eero.puikkonen@nexpa.se

1.1  Kyselytutkimuksen toteutus

Kysely lähetettiin 1632 suomalaiselle pk-yritykselle. Vastaukset kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä kesäkuun 2015 aikana. Neljän vastauskierroksen jälkeen kyselyyn saatiin yhteensä 147 vastausta (vastausprosentti 9,0 %). Näistä vastauksista karsittiin pois kahdeksan kappaletta keskeneräisiä vastauksia. Lopullinen otos sisältää näin ollen 139 vastausta. Vastauksia kerättiin lisäksi blogissa linkin kautta, mutta tähän saatiin ainoastaan kolme vastausta. Blogin kautta saatuja vastauksia ei tämän vuoksi otettu mukaan tähän kirjalliseen esitykseen.

1.2  Vastaajien taustatiedot

Taustatietojen osalta kysyttiin yrityksen koko (henkilöstön määrä), toiminnan laajuus, onko yritys hi-tech yritys, vastaajan tehtävänimike organisaatiossa, vastaajan syntymävuosi sekä vastaajan ylin koulutustaso. Seuraavassa kuvassa 2 esitetään vastanneiden yritysten henkilöstömäärät.

kuva2
Kuva 2.
Vastanneiden yritysten henkilöstön määrä (N = 139)

Suurin osa vastanneista yrityksistä on kooltaan 10–49 henkilön yrityksiä. Kyselyyn oli vastannut lisäksi muutama yli 250 hengen yritys, jotka eivät tosiasiassa suuren koon vuoksi kuulu pk-yrityksiin. Kuvassa 3 esitetään vastaukset yritysten toiminnan laajuuteen.

kuva3
Kuva 3.
Vastanneiden yritysten nykyinen toiminnan laajuus (N = 139)

Valtaosa yrityksistä toimii globaalisti. Hieman yli kolmasosa (36 %) yrityksistä toimii kansallisella tai paikallisella tasolla. Seuraavassa kuvassa 4 esitetään vastaukset yritysten toiminnan teknologiseen tasoon.

kuva4
Kuva 4.
Yritys on hi-tech yritys (N = 139)

Vastaajien joukossa oli hieman enemmän hi-tech–yrityksiä (43 %) verrattuna niihin, jotka eivät määrittele toimintaansa hi-tech–yritykseksi (41 %). Osa yrityksistä ei osannut vastata kysymykseen.

Seuraavassa taustatietokysymyksessä kysyttiin vastaajan tehtävänimike yrityksessä. Tämän kysymyksen vastaukset esitetään oheisessa kuvassa 5.

kuva5
Kuva 5.
Vastaajan tehtävänimike yrityksessä (N = 139)

Suurin osa vastaajista oli toimitusjohtajia (66 %), joista osa kuului myös pk-yrityksen omistajiin. Kyselyyn oli toimitusjohtajien lisäksi vastannut useita muita johtajia ja hallituksen puheenjohtajia. Muut-luokkaan oli vastattu seuraavat:

  • Insinööri
  • Kehityspäällikkö
  • Liiketoiminnan kehitysjohtaja
  • Lääketieteellinen johtaja
  • Omistaja ja vientipäällikkö
  • Operatiivinen johtaja, omistaja
  • Tehtaanjohtaja
  • Tekninen johtaja
  • Teollinen muotoilija
  • Toimitusjohtaja, USA:n myynti- ja huoltoyksikkö
  • Tuotekehittäjä
  • Vientipäällikkö
  • Yhden miehen yritys, omistajana, rakennusmateriaalin kehityskonsulttina ja staandrdisointi

Vastaajan syntymävuosi kysyttiin vuoden tarkkuudella. Raportoinnin selkeyden vuoksi syntymävuodet luokiteltiin viiden vuoden pituisiin luokkiin. Yksi vastaaja oli vastannut syntymävuodekseen 2015, joka rajattiin lopullisen taulukon ulkopuolelle. Syntymävuosiluokat esitetään seuraavassa kuvassa 6.

kuva6
Kuva 6.
Vastaajan syntymävuosi luokiteltuna (N = 138)

Suurin osa vastaajista (74 %) on syntynyt 1950 ja 1960 -luvuilla. Nuorempia toimitusjohtajia oli vähemmän. Vastaajien joukossa oli myös muutama 1940-luvulla syntynyt. Seuraavassa kuvassa 7 esitetään vastaajien ylimmät koulutustasot.

kuva7
Kuva 7.
Vastaajan ylin koulutustaso (N = 139)

Useimmilla vastaajista (73 %) ylin koulutustaso oli alempi- tai ylempi korkeakoulututkinto. Muut-luokkaan vastattiin seuraavat:

  • IWS kansainvälinen hitsausneuvoja
  • MBA
  • Opisto
  • Opistoinsinööri
  • Teknillinen koulu
  • Tekninen koulu
  • Tekninen opisto
  • Tekninen opisto, insinööri
  • Yo
  • Merkonomi
  • Yo-merkonomi,vientikoulutussäätiö

1.3  Suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen

Kansainvälistymistä tarkastelleet kysymykset olivat Likert-asteikon väittämäkysymyksiä. Väittämäkysymyksissä kysyttiin seuraavia aihepiirejä: vastaajan aikaisempi kokemus ja osaaminen, yrityksen resurssit, kansainvälistyminen, kansainvälistymään oppiminen sekä kansainvälistyminen ja toimintaympäristö. Kuvassa 8 esitetään vastaajien näkemykset heidän aiemmasta kokemuksestaan ja osaamisestaan.

kuva8
Kuva 8.
Vastaajan näkemys aiemmasta kokemuksesta ja osaamisesta (N = 139)

Vastaajilla oli eniten kansainvälistä kokemusta ja tarvittavaa kielitaitoa. Ensisijaisesti kiinnostavien kohdemarkkinoiden tietämystä ja liiketoiminnan kansainvälistämisen kokemusta vastaajilla oli verrattain vähemmän. Kuvan 9 väittämät tarkastelevat yrityksen resursseja.

kuva9
Kuva 9.
Yrityksen resursseja tarkastelevat väittämäkysymykset (N = 139)

Vastaajat kokevat mahdollisuuksia kansainvälistyä. Lisäksi he keskimäärin kokevat sosiaalisen pääoman määrän riittäväksi. Useimmat vastaajat kokivat yrityksen resurssit liian rajallisiksi, mutta pienempi osa vastaajista koki kansainvälistymisessä auttavien osaajien palkkaamisen mahdollisuudet rajallisiksi.

Yrityksen kansainvälistymistä tarkastelevat väittämät kysyivät kansainvälistymisen kannalta oleellisia tekijöitä (tietoresurssit, kontaktit, verkosto). Näiden väittämäkysymysten vastaukset esitetään oheisessa kuvassa 10.

kuva10
Kuva 10.
Yrityksen kansainvälistymistä tarkastelevat väittämäkysymykset (N = 139)

Suuri osa vastaajista koki, että yrityksellä on kontakteja ulkomaisiin asiakkaisiin. Paikallisen verkoston puutetta ei keskimäärin nähty ongelmaksi kansainvälistymisessä. Lisäksi monien vastaajien mukaan heidän yrityksensä kokee riskiä kansainvälistymisessään.

Vain osa yrityksistä koki tarvitsevansa enemmän tietoa kansainvälistymiseen. Yritysten joukossa oli kuitenkin niitä, joilla kansainvälistymisessä tarpeellinen markkinatieto ja kansainvälistymistieto ovat rajalliset.

Kyselyssä kysyttiin miten yritys voi oppia kansainvälistymään. Näiden väittämäkysymysten vastaukset esitetään oheisessa kuvassa 11.

kuva11
Kuva 11.
Kuinka yritys voi vastaajien mielestä oppia kansainvälistymään (N = 139)

Vastauksissa korostuivat erityisesti muilta oppiminen ja verkostojen sekä kumppanien merkitys. Vähemmän suosiota saivat kokeilemalla itse ja rekrytoinnin kautta saadun osaamisen ansiosta, mutta nämä olivat myös suhteellisen suosittuja tapoja oppia kansainvälistymään.

Vähemmän suosittuja kansainvälistymään oppimisessa olivat viranomaisten kautta saatu tieto ja konsulttien kautta saatu tieto. Monet vastaajat uskoivat, että yrityksellä on riittävästi mahdollisuuksia oppia kansainvälistymään.

Kyselyn viimeiset väittämäkysymykset tarkastelivat kansainvälistymistä ja makroympäristöä. Näiden kysymysten vastaukset esitetään seuraavassa kuvassa 12.

kuva12
Kuva 12.
Kansainvälistymiseen ja yrityksen toimintaympäristöön liittyvät väittämät (N = 139)

Väittämissä korostui erityisesti se, että yrityksen johdon täytyy käyttää aikaa ja vaivaa yrityksen kansainvälistymiseen. Useimmat vastaajista kokevat kansainvälisen ympäristön positiivisena mahdollisuutena. Harvemmat vastaajista kokivat, että heidän yrityksensä ei haluaisi olla vientiyritys.

Vastausten perusteella yhteistyössä muiden kanssa kansainvälistyminen oli suositumpaa kuin yksin kansainvälistyminen. Kansainvälistyminen nähtiin usein välttämättömäksi, mutta kaikki eivät olleet tätä mieltä. Vastaajat olivat suhteellisen samaa mieltä siitä, että kulttuurillisesti ja maantieteellisesti läheisiin maihin viennin aloittaminen vaatii vähemmän resursseja.

Kyselyssä kysyttiin myös julkiseen rahoitukseen liittyviä väittämiä. Näiden väittämien vastaukset esitetään seuraavassa kuvassa 13.

kuva13
Kuva 13.
Rahoitukseen liittyvät kysymykset (N = 137)

Näissä väittämissä vastausmäärät olivat 136 ensimmäistä väittämää lukuun ottamatta, johon vastauksia saatiin 137. Noin 70 % tuntee julkiset rahoitusmahdollisuudet joten kuten. Useat eivät osanneet vastata kysymyksiin.

 

3 vastausta to “Kansainväliset yritykset eivät luota konsultteihin”

  1. Heikki Matias Luoma

    Tulosten perusteella kansainvälistymiskonsulttien on katsottava peiliin. Jotain konsulttien toiminnassa on pielessä kun asiakkaat eivät luota ja kokevat, etteivät saa tietoa kansainvälistymiseen.

    Vastaa
    • anttiheikkila

      Heikki, olet oikeassa. Osoittaisin sormellani pikkaisen myös tukijärjestelmän suuntaan, joka ei anna suuresti tehdä ns. oikeita toimenpiteitä kuten myyntiä ja markkinointia. Väittäisin, että ilman tukea saadaan tehokkaammin tuloksia aikaan, mutta tämä edellyttää toki konsultilta järeitä toimenpiteitä nimenomaan ulkomaan asiakaskentässä. Julkisen sektorin konsultit/viranomaiset voisivat siten ehkäpä keskittyä selvitysten/suunnitelmien tekemiseen ja yksityiset konsultit sitten tehokkaaseen jalkauttamiseen sekä pitkäjänteisemmän yhteistyön luomiseen.

      Vastaa

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>