Tutkimus: 13 asiaa määrittävät viennin onnistumisen. Voita 4.000€:n vientipaketti

Oletko samaa mieltä pk-yristysten viennin menestystekijöistä? Vastaa kyselyyn ja voita 4.000€:n arvoinen kansainvälistymispaketti Pohjoismaiden markkinoille. Linkki kyselyyn artikkelin lopussa.

Toimitusjohtaja

1. Toimitusjohtajan tausta ja kansainvälinen kokemus edesauttavat

Toimitusjohtajan tausta ja aikaisempi kokemus vaikuttavat siihen, kuinka yritys toteuttaa strategista toimintaansa (Herrmann & Datta 2002). Nuorilla toimitusjohtajilla on joidenkin tutkimusten mukaan paremmat valmiudet kansainvälistää yrityksen liiketoimintaa (Hsu ym. 2013; Andersson ym. 2004). Lisäksi kansainvälistymisessä auttaa toimitusjohtajan korkea koulutus ja aikaisempi kansainvälinen kokemus (Hsu ym. 2013). Toimitusjohtajan kansainvälinen ymmärrys auttaa tutkimusten mukaan erityisesti nuoria yrityksiä tehostamaan vientiänsä ulkomaille (Casillas ym. 2015).

Kansainvälinen kokemus sisältää työskentelyn tai asumisen toisessa maassa ja kokemukset ulkomaisista tavoista (Hsu ym. 2013). Manolova ym (2002) jakavat kansainvälisen osaamisen kahteen ryhmään: 1) kansainvälinen liiketoimintaosaaminen on aiempaa kokemusta liiketoiminnan kansainvälistämisessä, 2) kansainvälinen osaaminen sisältää muun muassa kieliosaamista ja matkakokemusta ulkomailla.

Kansainvälistyminen joko itse tai muun tahon kanssa

Kansainvälistyminen on mahdollista toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Toimitusjohtajat, joilla on enemmän kansainvälistä kokemusta tai jotka ovat toimineet pidempään johtajana nykyisessä yrityksessä, suosivat täyden hallinnan kansainvälistämistä (full control entry modes, kansainvälistyminen ilman yhteistyötä). Uudet toimitusjohtajat suosivat vaihtoehtoja, jotka vaativat vähemmän resursseja ja sisältävät pienemmän riskin. Tämän seurauksena he mahdollisesti suosivat kansainvälistymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa (shared control entry mode). (Herrmann & Datta 2002.)

2. Kansainvälistymiskokemuksen määrä, paikallinen tietämys ja suhteet parantavat mahdollisuuksia

Suurempi määrä kansainvälistä kokemusta mahdollistaa proaktiivisen toiminnan ja paremman kyvyn tunnistaa kansainvälistymiseen liittyviä mahdollisuuksia. Kansainvälisen kokemuksen lisäksi mahdollinen paikallinen tietämys mahdollistaa ymmärryksen paikallisista preferensseistä ja paremman paikallisten asiakkaiden ongelmien ratkaisemisen. Paikallinen tietämys ja suhteet ovat tärkeitä. Yritys voi suhteidensa ansiosta käyttää esimerkiksi välittäjiä tai perustaa yhteisyrityksen partnerin kanssa. (Hilmersson & Jansson 2014.)

3. Kokemuksen kasvattaminen ja oppiminen

Kirjallisuuden mukaan henkilökohtaiset tekijät kuten omistajan tai perustajan henkinen pääoma, vaikuttavat vahvasti pienten yritysten kansainvälistymiseen (Manolova ym. 2002). Aikaisempi kokemus vaikuttaa yksilön valmiuksiin tehdä päätöksiä (Hsu ym. 2013). Kokemusten ja kokeilemisen kautta oppiminen parantavaa kansainvälistymisessä tarpeellisia valmiuksia (Andersson ym. 2004). Suurempi määrä kokemuksellista tietoa rohkaisee yritystä laajentamaan toimintaansa vähemmän tutuille ja suuremman liiketoiminnallisen riskin markkinoille (Child & Hsieh 2014). Muita oppimisen lähteitä ovat esimerkiksi muiden kokemukset ja markkinatiedon etsiminen suoraan kohdemarkkinoilta. Muiden kanssa vuorovaikutuksessa oppiminen lisää kansainvälistymisen nopeutta. (Casillas ym. 2015.)

4. Tiedon- ja riskinkäsittelykyky on tärkeää

Kansainvälistyminen vaatii kirjallisuuden mukaan valmiuksia käsitellä tietoa ja kykyä sietää riskiä. Päätöksentekijän epävarmuuden ja monitulkintaisuuden sietäminen nähtiin tärkeäksi tekijäksi yrityksen kansainvälistymisessä (Acedo & Florin 2006). Toimitusjohtajan tarvitsee sietää monimerkityksellisyyttä (eng. ambiguity), jotta liiketoimintaa voidaan kansainvälistää. Lisäksi toimitusjohtaja tarvitsee hyviä tiedonprosessointitaitoja, jotta yritys voi toimia kompleksisessa kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälistyminen lisää päätöksiä tekevän yksilön tiedonhallinnan tarvetta. (Hsu ym. 2013.).

5. Luonne ja ajattelukyky vaikuttavat

Kansainvälisesti orientoituneet toimitusjohtajat, joilla on proaktiivinen luonne ja intuitiivinen tyyli ajatella, sekä korkeampi kyky sietää monitulkintaisuutta, kokevat vähemmän riskiä kansainvälistymisessä. Yrityksen profiili (ikä, koko, toiminnan laajuus) vaikuttaa myös toimitusjohtajan kokemaan riskiin. Vanhojen, isojen ja toiminnaltaan vakaiden yritysten toimitusjohtajat kokevat vähemmän kansainväliseen laajentumiseen liittyvää riskiä. Alhaisen riskin kokeminen johtaa suurempaan kansainvälistymisen tasoon. Kun yrityksen johdossa oleva yksilö kokee vähemmän kansainvälistymiseen liittyvää riskiä, yritys sitoutuu kansainvälistymiseensä enemmän ja etenee kansainvälistymisessään. (Acedo & Florin 2006.)

6. Verkoston ja ulkoisten tietolähteiden merkitys

Aikaisempi tutkimus on tarjonnut vähän ymmärrystä siitä, kuinka verkostoituminen ja sen kautta saatu tieto voi vaikuttaa pk-yritysten johtajien päätöksiin kansainvälistyä. Kansainvälistymisen kokemus kytkeytyy yksilöön, mutta tämän lisäksi kokemusperäistä tietoa voidaan saada myös verkoston partnerien kautta. Partneroituminen parantaa tutkimusten mukaan yrityksen valmiuksia rationaaliseen päätöksentekoon. (Child & Hsieh 2014.)

7. Tiedon määrä lisää rationaalisuutta

Childin ja Hsiehin (2014) mukaan yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia vertailla eri vaihtoehtoja, kun heillä on enemmän tietoa käytössään sekä sisäisistä että ulkoisista tietolähteistä. Mitä vähemmän tietoa on, sitä reaktiivisempia yritykset ovat. Tiedon määrän kasvaessa yrityksen päätöksenteon rationaalisuus kasvaa. Innovaatioon liittyvä riski on suuri erityisesti tieteen ja teknologian aloilla. Korkeampi innovaation riski rohkaisee yrityksiä tekemään päätöksiä rationaalisemmin, suurempaan tiedon määrään perustuen.

8. Tarvittava tieto kansainvälistymiseen

Fletcher & Harris (2012) jakavat tiedon kolmeen ryhmään aikaisempaan tutkimukseen perustuen: 1) teknologinen tieto eli tuotteeseen liittyvä tieto, 2) markkinatieto joka on kohdemarkkinakohtaista tietoa sekä 3) kansainvälistymistieto joka on yrityskohtaista ja määrittää miten yritys voi toteuttaa ja hallita kansainvälistymistään. Yritysten on helppo saada teknologista tietoa ja markkinatietoa rekrytoinnin kautta, mutta kansainvälistymistietoa omaavia henkilöitä on harvemmassa.

9. Tietoa suhteilla ja viranomais- sekä konsulttilähteistä

Verkoston suhteet ovat tärkeitä teknologisen tiedon ja markkinatiedon lähteitä, mutta muilla verkoston yrityksillä ei välttämättä ole tietoa yrityksen kyvyistä ja resursseista tai aikaa tarjota apua kyseisen yrityksen kansainvälistymiseen (esim. taidot etsiä tietoa, tunnistaa ja arvioida vaihtoehtoja, kohdemarkkinoiden ja strategisten partnerien seulonta, säädösten huomioiminen). Tutkimuksen mukaan viranomaiset ja konsultit voivat paremmin auttaa yritystä saamaan kansainvälistymisosaamista, koska he voivat paremmin työskennellä läheisesti yrityksen kanssa. (Fletcher & Harris 2012.)

Muita tapoja hankkia tietoa

Fletcherin ja Harrisin (2012) mukaan pienillä yrityksillä ei usein ole riittävää verkostoa tiedon hankkimiseen. Näissä tapauksissa yritykset käyttivät rekrytointia, viranomaisia ja konsultteja tiedon lähteinä. Rekrytoinnin kautta saatiin markkinatietoa ja teknologista tietoa, konsulttien ja viranomaisten kautta kansainvälistymistietoa.

10. Oppimalla kumppaneilta ja siirtymällä markkinalle

Hilmersson ja Jansson (2014) tarkastelivat yrityksen siirtymistä kohdemaahan verkoston luomisen näkökulmasta. Uuteen maahan siirtyessä yrityksillä ei ole paikallista verkostoa, jolloin ne kärsivät ulkopuolisuudesta. Uusi yritys voi vahvistaa kohdemaan verkostopositiotaan oppimalla suhteissaan ja oppimalla ulkomaisista kumppaneista sekä heidän preferensseistään. Casillas ym. (2015) mukaan on mahdollista, että yritys haluaa kansainvälistyä, mutta sillä ei ole mahdollisuuksia oppia. Toisaalta yritykset eivät aina halua olla vientiyrityksiä, mutta heidän voi olla pakko viedä tuotteitaan.

Yritys ja ympäristö

Yrityksen piirteet ja resurssit

Mikäli kokemuksellinen oppiminen edistää pk-yrityksen kansainvälistymistä, yrityksen pidempi ikä ja suurempi koko voisivat tarkoittaa parempia valmiuksia kansainvälistyä. Yrityksen koko ja ikä eivät tutkimustulosten perusteella kuitenkaan vaikuttaneet kansainvälistymiseen. Lisäksi yrityksen teknologian taso ei ollut yhteydessä kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen. (Andersson ym. 2004.)

Pienillä yrityksillä enemmän mahdollisuuksia mutta vähemmän resursseja

Pienillä yrityksillä on yhä enemmän mahdollisuuksia kansainvälistyä, mutta riskinä ovat vähäiset resurssit (Manolova ym. 2002). Laajentuminen kansainvälisille markkinoille on suurempi riski pienille yrityksille suuriin yrityksiin verrattuna, koska niillä on vähäiset resurssit. Pienillä yrityksillä on myös tyypillisesti rajoitetumpi määrä taitoja, rajalliset mahdollisuudet tehdä markkinatutkimusta, sekä rajallisemmat mahdollisuudet palkata osaajia auttamaan kansainvälistymisessä. (Musteen ym. 2010.)

11. Sosiaalinen pääoma avaa pääsyn tietoon ja resursseihin

Lindstrand ym. (2011) mukaan yrityksen sosiaalinen pääoma määrittää pääsyn kansainväliseen markkinatietoon ja rahallisiin resursseihin. Sosiaalinen pääoma koostuu seuraavista kolmesta sosiaalisen pääoman tyypistä:

  • Rakenteellinen pääoma: yhteydet verkoston toimijoiden välillä
  • Relationaalinen pääoma: henkilökohtaiset suhteet, jotka rakentuvat vuorovaikutuksessa ja perustuvat luottamukselle
  • Kognitiivinen pääoma: perspektiivit, narratiivit, arvot, kieli, päämäärät

Kun yksilöiden nykyinen sosiaalinen pääoma ei tarjoa riittävästi kansainvälistä markkinatietoa, uusi sosiaalinen pääoma on tarpeen. Kansainvälinen markkinatieto mahdollistaa nopeamman kansainvälistymisen. Uuden sosiaalisen pääoman saaminen voi ratkaista kansainvälistyykö yritys vai ei. Toisaalta nopea kansainvälistyminen voi haitata yrityksen ymmärrystä kohdemaan markkinoista. (Lindstrand ym. 2011.)

12. Dynaaminen ja muuttuva ympäristö

Kyky kansainvälistyä on nykyisin välttämätöntä monille pk-yrityksille, koska se mahdollistaa niiden selviytymisen ja pääsyn laajemmille markkinoille (Dutot ym. 2014). Kansainvälinen talous vaikuttaa yhä enemmän paikalliseen liiketoimintaan. Pienet yritykset eivät voi enää jättäytyä kansainvälisen kilpailun ulkopuolelle. Tutkimustulosten mukaan dynaaminen ja nopeasti muuttuva ympäristö voi pakottaa pienet yritykset kansainvälistymään. Tämä näkyi vahvana suhteena vastanneiden pk-yritysten koetun ympäristön dynaamisuuden ja kansainvälisen toiminnan laajuuden välillä. (Andersson ym. 2004.)

13. Positiivinen suhtautuminen edesauttaa kansainvälistymistä

Ympäristön kokeminen positiivisesti mahdollisuutena oli yhteydessä kansainvälistymiseen. Kansainvälistyneet yritykset kokivat säännöt ja rajoitukset myös positiivisemmin. Tutkimuksen mukaan ympäristön kokeminen positiivisesti merkitsi eniten pienten yritysten kansainvälistymisessä. Lisäksi arvioidut omat vahvuudet kansainvälistymisessä ovat merkittävässä roolissa. (Manolova ym. 2002.) Optimismi auttaa onnistumisessa.

Eroavaisuudet hidastavat kansainvälistymistä

Kansainvälistymistä vaikeuttavia tekijöitä ovat eroavaisuudet kulttuureissa, asiakkaissa, kilpailijoissa ja säädöksissä. Yrityksen johdon täytyy käyttää aikaa ja vaivaa yrityksen kansainvälistymiseen. (Hsu ym. 2013.) Kulttuurisesti ja maantieteellisesti läheisiin maihin viennin aloittaminen vaatii vähemmän resursseja (Manolova ym. 2002).

Täyden hallinnan kansainvälistyminen vaatii resursseja

Täyden hallinnan kansainvälistyminen (full control entry mode) on alttiimpaa ympäristön epävarmuudelle ja poliittisille riskeille. Lisäksi täyden hallinnan kansainvälistyminen vaatii suuremman määrän resursseja. (Herrmann & Datta 2002.)

Oletko samaa mieltä? Vastaa kyselyyn ja voita 4.000€:n arvoinen kansainvälistymispaketti Pohjoismaiden markkinoille.

Siirry kyselyyn >

 

Lähteet

Acedo, F. J. & Florin, J. (2006). An entrepreneurial cognition perspective on the internationalization of SMEs. Journal of International Entrepreneurship 4(1). 49–67.

Andersson, S., Gabrielsson, J. & Wictor, I. (2004). International Activities in Small Firms: Examining Factors Influencing the Internationalization and Export Growth of Small Firms. Canadian Journal of Administrative Sciences 21(1), 22–34.

Casillas, J. C., Barbero, J. L. & Sapienza, H. J. (2015). Knowledge acquisition, learning, and the initial pace of internationalization. International Business Review 24(1), 102–114.

Child, J. & Hsieh, L. H. Y. (2014). Decision mode, information and network attachment in the internationalization of SMEs: A configurational and contingency analysis. Journal of World Business 49(4), 598–610.

Dutot, V., Bergeron, F. & Raymond, L. (2014). Information management for the internationalization of SMEs: An exploratory study based on a strategic alignment perspective. International Journal of Information Management 34(5), 672–681.

Fletcher, M. & Harris, S. (2012). Knowledge acquisition for the internationalization of the smaller firm: Content and sources. International Business Review 21(4), 631–647.

Herrmann, P. & Datta, D. K. (2002). CEO Successor Characteristics and the Choice of Foreign Market Entry Mode: An Empirical Study. Journal of International Business Studies 33 (3), 551–569.

Hilmersson, M. & Jansson, H. (2012). International network extension processes to institutionally different markets: Entry nodes and processes of exporting SMEs. International Business Review 21(4), 682–693.

Hsu, W.T., Chen, H.L. & Cheng, C.Y. (2013). Internationalization and firm performance of SMEs: The moderating effects of CEO attributes. Journal of World Business 48(1), 1–12.

Lindstrand, A., Melén, S. & Nordman, E. R. (2011). Turning social capital into business: A study of the internationalization of biotech SMEs. International Business Review 20(2), 194–212.

Manolova, T. S., Brush, C. G., Edelman, L. F. & Greene, P. G. (2002). Internationalization of Small Firms: Personal Factors Revisited. International Small Business Journal 20 (1), 9–31.

Musteen, M., Francis, J. & Datta, S. K. (2010). The influence of international networks on internationalization speed and performance: A study of Czech SMEs. Journal of World Business 45(3), 197–205.

 

Kirjoita vastaus

  • (ei julkaista)

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>